Al-Sheikh Muhammad ibn Abd al-Wahhab' wahhabilaisen liikkeen nousu 1800-luvun Egyptissä: uskonnollinen uudistus ja poliittinen levottomuus

1700-luvulla Egyptissä vallitsivat suuret muutokset sekä poliittisessa että uskonnollisessa ilmastossa. Mamlukki-sulttaanien valta oli heikentynyt, ja Euroopan imperiumien vaikutusvalta kasvoi alueella. Tässä turbulentissa ympäristössä nousi esiin radikaali islamilainen uudistusliike, johdettu Al-Sheikh Muhammad ibn Abd al-Wahhabilla.

Ibn Abd al-Wahhab, syntynyt Najdissa Arabian niemimaalla vuonna 1703, arvosteli ankarasti islamiaan kohdistuneita “harhaoppisuuksia” ja “pakanaperinteitä”. Hän kannatti paluuta islamin “puhtaaseen” muotoon, korostamalla Allahin ykseydestä (tawhid) ja Koraanin ehdottoman authoriteetin merkitystä. Ibn Abd al-Wahhab tuomitsi myös suufilaisen mystiikan ja islamilaisten pyhimyskulttien kunnioittamisen, näitä hän piti islamin periaatteiden vastaisina.

Ibn Abd al-Wahhabin uskonnollinen oppi, joka tunnetaan wahhabilaisuutena, löysi kannattajia Egyptistäkin. Wahhabilaiset näkivät itsensä islamin “uudistajina” ja ryhtyivät kamppailuun “epäuskoisia” ja “harhaoppisia” vastaan. He arvostelivat korruptoituneita virkamiehiä, jotka rikastuttivat kansan kustannuksella, ja vaativat islamilaisen lain (sharia) tiukempaa noudattamista. Wahhabilaisuus levisi nopeasti Egyptin maaseudulle, missä monet ihmiset kokivat itsensä ulkopuolisina vallitsevasta yhteiskunnasta.

Wahhabilaisuuden nousua Egyptissä ei voida erottaa poliittisista tapahtumista. Mamlukki-sulttaanien heikkous loi tilan wahhabilaisille, jotka kyseenalaistivat sulttaanien islamilaista legitimiteettia ja esittivät itsensä oikeutetuiksi hallitsemaan.

Wahhabilaisten vaikutusvalta kasvoi vähitellen, mutta se ei ollut rajoittunut pelkkään uskonnolliseen uudistustyöhön. He perustivat koulut ja moskeijoita levittääkseen oppiaan ja hankkivat poliittisia liittolaisia vahvistaakseen asemaansa.

Wahhabilaisten nousu synnytti myös vastarintaa Egyptin eri yhteiskuntaryhmien keskuudessa. Jotkut islamilaiset tutkijat arvostelivat wahhabilaisuutta “liian radikaalina” ja “epätodellisena”. Muut pelkäävät vahhabilaisten poliittisia ambitioita, koska he uhkasivat perinteistä valtarakennetta.

Wahhabilaisuuden vaikutus Egyptiin 1800-luvulla oli monimutkainen ja pitkäkestoinen. Toisaalta liike synnytti islamiin uutta heräämistä ja korosti Koraanin opetusmerkitystä. Toisaalta se myös loi levottomuutta ja poliittista epävakautta, mikä teki Egyptistä alttiimmaksi ulkovalloille.

Wahhabilaisten nousua kannattaa tarkastella historiallisessa kontekstissa. Se oli osa laajempaa islamilaista heräämistä 1700-luvulla, joka vastasi Euroopan valistuksen haasteisiin ja pyrki luomaan uusia islamilaisen identiteetin muotoja.

Vaikutukset

• Uskonnollinen uudistus: Wahhabilaisuus oli merkittävä uskonnollinen liike, joka vaikutti islamiin koko Lähi-idässä. Se korosti Allahin ykseydestä ja Koraanin ehdottoman authoriteetin merkitystä, mikä johti moniin muutoksiin islamilaisen ajattelun ja käytännön saralla.
• Poliittinen levottomuus: Wahhabilaisten nousu loi poliittisia ristiriitoja Egyptissä ja toi esiin maassa vallitsevan epävakauden.

Positiiviset vaikutukset	Negatiiviset vaikutukset
Uusi herätys islamiin	Poliittinen levottomuus
Korostus Allahin ykseydestä	Ristiriidat eri uskonnollisen ryhmien välillä
Koraanin ehdottoman authoriteetin korostaminen	Uhka perinteisille valtarakenteille

Wahhabilaisuuden nousu 1800-luvun Egyptissä oli merkittävä historiallinen tapahtuma, jonka vaikutukset tuntuvvat edelleen. Vaikka liike synnytti uskonnollista uudistusta ja herätti islamiin uutta henkeä, se myös loi poliittista levottomuutta ja teki Egyptistä alttiimmaksi ulkovalloille.